Saimme viime kesänä eräässä huvipuistossa idean, jonka ansiosta lapset saivat tänä keväänä erään toiveensa toteen: oman trampoliinin. Trampoliinin hankkimista meillä on välillä harkittu ja sitten taas lykätty, sitä mukaa kun tietoon on tullut tapauksia joissa putoaminen on aiheuttanut pää- tai jalkavammoja.

Tuon huvipuistossa saadun idean jälkeen aloimme olla toiveikkaita; ehkä sittenkin uskallamme..
 

Naapurissa sattui olemaan kaivurikuski töissä, ja saimme sieltä pika-apua kaivuuseen. Omat lapiotkin meillä toki oli valmiina, mutta kun katsoo syntynyttä multakekoa, voipi olla että kaivaisimme kuoppaa vieläkin..

4,2 m halkaisijaltaan olevasta kuopasta tuli 85 cm syvä.

 

Juuri sopiva korkeus trampoliinille. Mietimme pohjalle salaojaa, mutta moreenimaan luulisi imevän sadevedet hyvin. Sehän nähdään varmasti ennen pitkää.

Lapset kehuivat kilvan kaivurikuskin taitavuutta. Ihan pyöreä kuopasta ei tullut, mutta melko jämpti kuitenkin.

 

Sitten vaan kangas paikoilleen. Innokkaita asentajia riitti. Tässä kuvassa näkyvää lohkeamaa täytyy varmaan jotenkin paikata, ettei sinne joku putoa päälleen.

 

Ja eikun hyppimään! Nyt ei enää olisikaan muuta kuin odottaa että kesä hoitaa reunojen maisemoinnin - ja iskä ja äiti multakasan muualle.

 

Joku osasi kertoa, että tällainen on tehty jossain Huvila ja huussi -ohjelmassa. Siellä oli varmaan sitten hienompi. Me hoksattiin idea kuitenkin tosiaan Puuhamaassa käydessämme, siellä trampoliinit olivat neliskanttisen mallisia ja reunat oli hienosti kumimatolla reunattu.

Ihme ja kumma, ettei tätä ideaa käytetä enemmänkin. Onhan tämä sentään turvallinen ja ehkä halvempikin vaihtoehto kaikenmaailman suojaverkkoihin verrattuna - jotka eivät aina takaa putoamista nekään. Ainakin trampoliini on näin laitettuna huomaamattomampi, mikä sopii emännälle.

Ja kun tramppaan kyllästytään, voi paikalle tehdä vaikka uima-altaan!