Sisko kertoi, että välillä on vaikeaa muistaa, että veli on kuollut. Hän kertoi töistä kävellessään ajatelleensa, että eipä ole tullut veljenkään kanssa juteltua pitkään aikaan, kunnes muisti alkoi toimia ja asia taas "jysähti" tajuntaan - niin kuin itsekin hyvin tiedän käyvän aina silloin tällöin, kun asian joutuu tajuamaan yhä uudestaan, ja uudestaan.

Laitoin tämän, koska on veljen nimipäivä, ja pelkäsin tätä päivää jostain syystä etukäteen. Ja siksi, että veljen menetyksen kanssa on perheenkin piirissä välillä helpompaa, välillä vaikeampaa.

Luonnollista surun kulkua?

Täällä blogimaailmassa on tullut vastaan myös heitä, joilla on ollut menetyksiä menetyksien perään. Olen miettinyt, että jos ihminen kokee monta surua peräkkäin, miten hän jaksaa surra? Jos takki on jo tyhjä kaikesta suremisesta, siirtyvätkö uudemmat surut eteenpäin, odottamaan että kropassa alkaa helpottaa ja että pää alkaa taas kestää, ryöpsäyttääkseen sitten uuden lastin tunteiden äärilaitoja, toivottomuutta ja surun tuomia pohdintoja juuri edellisestä surusta toipuvan päälle? Sillä suruthan on surtava, siitä ei kai voi laistaa.

Kuinka monien vuosien prosessi sellainen voi olla? Kun yhdenkin surun läpikäymiseen voi mennä aikaa. Miten ihminen kestää sellaista? Kestääkö?

Olen huomannut, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, että monille sureville on lohtu löytynyt luonnosta. Kiireen jättämisestä muille. Keskittymisestä tärkeämpiin asioihin kuten hengittämiseen, kuunteluun, aistimiseen. Siihen, että asiat voivat tapahtua hitaasti, eikä silti mitään jää kokematta. Siihen, että kääntämällä selkäsi niille, joille et voi puhua, löydät jotain, joka kuuntelee sinua ja aistii sinut muutenkin.

..

Ei tämä ollut paha aamu. Oikeastaan mukava, että veljen nimi näkyy kalenterissa. Mutta kuvia ei tahdo jaksaa katsella. Tekevät välillä ihan pahaa.

Yllättäen pahimpia päiviä eivät välttämättä olekaan juhla- tai muistopäivät.
Mm. täällä on eletty vuosipäivää, ja mietitty samoja asioita.

Hyvää, valoisaa maaliskuuta kaikille.

 

Lumilinnan ilmanottoaukko - päivänvalon ja lämpötilanvaihtelun luomaa taidetta.