Rahassa ei ole mitään mielenkiintoista, paitsi jos siitä tehdään pilakuvasarjoja päivän piristykseksi..

Tämä on vanha juttu 90-luvun lopulta, Ulf Sundqvistin ajoilta, mutta muistui mieleen, omaa kuluttamista miettiessäni. Alkuperäinen piirtäjä on ollut joku iltalehden Jouko. Tämä on jäänyt mieleen, syystä tai toisesta. Jopa niin, että olen piirtänyt kuvan itselleni muistiin. Osuin siihen vahingossa muuton yhteydessä ja vanhoja piirroksiani ihmetellessä.

Pilapiirtäminen on vähän niin kuin mainospiirtäminen. Pitää saada idea esiin mutkattomasti, yksinkertaisesti, painokelpoisesti. Logoja tuleekin katseltua usein sillä silmällä, ja joskus täytyy ihmetellä mitä ihmettä suunnittelijalla on ollut mielessään. Samoin usein firmojen nimien kanssa. Isäntä kertoi, että paikkakunnalla oli joskus messinkiä myyvä pulju, jolle oli annettu nerokas nimi Finn mess (suomalaista sotkua). Taisi olla myyntimenestys.

Kyllähän sitten joskus näkee niitä toisiakin, oikeasti nerokkaita ideoita. Ei vain nyt tule yhtään mieleen. 

..

En haluaisi kuluttaa, ja varsinkin auto ja bensa, vakuutukset, varaosat ym. ovat jotain sellaista mihin viimeiseksi haluaisin käyttää vähiä varojani - luonnonvaroista puhumattakaan. Auton sanotaan olevan maailman huonoin sijoituskohde. Toinen on kirjat. Ellei sitten ajatella sitä välillistä sijoitusta, joka tulee vähän kierosti siitä, että voi käydä autolla koulussa ja lukea kirjoista oppia, ja hyödyntää sitä sitten esim. vaikka ympäristöasioissa joskus myöhemmin..

Muistan kun peruskoulunopettajat kilvan kehuivat suomalaista koulutusjärjestelmää, ja vuoronperään muistuttivat mm. siitä, että Suomessa on jokaisella oikeus ja mahdollisuus opiskella yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Se on hyvinvointivaltion etuja. Tuota, kieltämättä hyvin päähän iskostettua hokemaa, olen nyttemmin miettinyt enemmänkin, kun olen ajanut kaksisataaneljäkymmentäkilometrista koulumatkaani. Onhan tosi, että täällä on - ainakin vielä - opiskelu ilmaista. Mutta syrjemmiltä seuduilta koulussa kulkeminen voi nousta ihan oikeasti monen kotiäidin tai työttömän kynnyskysymykseksi pitkien välimatkojen takia. Kulkeminen on hirmu kallista, vaikka koulutus olisikin ilmaista. Minullakin menee tankillinen bensaa kahdessa päivässä - kaksi kertaa kouluun ja takaisin! Kenen opintotuki oikeasti siihen riittää. Joudunkin käymään isännän kukkarolla vähän väliä.

Öljytkin pitäisi vaihtaa, ja talvirenkaita ostaa.. Kulta..!

Meidät pakotetaan kuluttamaan. Kaikki viedään kauas. Eläminen tulee entistä kalliimmaksi. Jos ei olisi isäntää - jos olisin vaikka yksinhuoltaja kolmen lapsen kanssa, saisin unohtaa koulutushaaveet alkuunsa. Tai sitten olisi muutettava kaupunkiin ja tyydyttävä sellaiseen alaan, jonka koulutusta olisi tarjolla lähellä. Täytyisi priorisoida. Maisema vai koulu.

Täytyy sanoa, että olisi vaikea paikka. Onneksi en ainakaan vielä ole joutunut valinnan eteen.