Kävimme tutustumassa kaikenmaailman vempaimiin Ruottalan Oikeassa moottoritapahtumassa. Innostunein asiasta oli tietenkin isäntä, mutta saimme me muutkin nähdä, että moottoreista on moneksi.

Vanhoja, oudonnimisiä autoja oli niin paljon ettei niitä millään ehtinyt kaikkia kuvata. Mutta T-mallin Fordista piti tietenkin kuva ottaa kun sellainen tuli kohdalle.


Hieno vilkku!

 


Borgward.

 


Armstrong Siddeley.

 


Austin.

 

Pikkutraktoreita oli pilvin pimein - miten montaa mallia ja merkkiä niitä onkaan!
Ja kaikki sööttejä kuin karamellit.

 


Volvo.

 


Fordson Dexta.

 


Allis-Chalmers.

 


David Brown 880. Tällä traktorilla on ikuinen vieno hymy.

 


Valmet 20, ns. "piikkilangankiristäjä", niittokoneella varustettuna.

 


Valmet hihnanpyörittäjällä. Tässä näytöksessä tehtiin heinäseipäitä.

 


Case CH vm-29. Rautarenkaat. Juontajan mukaan moottoria riivasi aavekaasuttaja, koska sen käynti oli niin epätasaista. Mallivika - vai ominaisuus?

 


John Deere senior.

 


John Deere nuorempi - ja kesälomalainen.

 


Leikkuupuimureiden työturvallisuus on tästä onneksi parantunut. 

 

Maamoottorit olivat mielenkiintoinen nähtävyys, niitäkin oli yksi pellollinen.


Mm. Bemari, 8-10 hv.

 


Teijo Pikkupekka 6 hv.

 

 
Olympia. Moottorin vieressä olevassa vesiastiassa on siis jäähdytysneste, eli vettä. Tämä on ehkä joillekin ihan selvä juttu ennestään, mutta selvennetään nyt niillekin joille ei ole.

 

Maamoottoreista on moneksi. Tämä kuuden hevosvoiman Olympia toimi festaribändin rumpalina. Mikki pakoputkeen kiinni, ja tahdinantaja on valmis.

Maailman ensi-ilta: Hurriganesia maamoottorin tahtiin. Kuulosti hyvältä!

 

Myös ryskiä eli puimakonetta käytettiin maamoottorilla. Oli jännittävää katsoa kuinka ryski käynnistettiin. Ensin pantiin maamoottori käyntiin, ja sitten piti vauhdissa heittää ryskin hihna vauhtipyörälle!

Näillä on kuulema väännetty monta kättä sijoiltaan, tai pahemminkin.

Pärehöylän käynnistäminen vasta vaikeaa oli. Siinä piti olla miehessä voimaa että jaksoi pyörittää koko koneistoa saadakseen vauhtipyörästä moottorin käyntiin! Siitä ei saatu kuvaa innokkaan yleisön takia, joten koittakaa kuvittella ü

 


Lumiauralla ja vinssillä varustettu mopo.

 


Tämä oli näyttelyn erikoisin moottoripyörä. Ehkä maailman ainoa yksipyöräinen.

 

Paikalla oli aito valokuvaajakin. Kuuluikohan hänkin jonkun keräilijän kokoelmiin, oli niin aidon näköinen liiveissään ja kellovitjoissaan.


Enimmäkseen hän piiloili kuitenkin huppunsa alla.

 


Vankkurit kuljettivat lapsia ympäri näyttelyaluetta.

 

Kentällä esiteltiin myös pienoismalleja, liidokeita, kuorma-autoja ja koneita. Tässä helikopterilentäjän yksi upeista taidonnäytteistä..


Pienoismallihelikopterilla voi leikata vaikka nurmikkoa.

 


Paljon oli nähtävää, ja vaikkeivät moottorit sinällään olekaan kovin ympäristöystävällisiä sen enempää äänensä kuin pakokaasujensa takia, joku vanhan hyvän ajan ja perinteiden säilyttämisen tuntu tästä näyttelystä jäi. Ikäänkuin maailma olisi parempi paikka elää, jos meillä olisi vieläkin rinnakkain vankkurihevoset ja maamoottorikäyttöiset koneet.

Kuka ties.

Mikä parasta - auringonpaisteisen pilvipoutaisen sopivan lämpimän ilman lisäksi - tämä kaikki oli ilmaista!