Lokakuun pakolliset synttäritkin on pidetty, Aukusti ja Aurora vauhdikkaina. 

 

Meillä on hurahdettu WALL * E:een, aikuisia myöten.

 

Tosi söpö ü

 

Aukustilla oli päivällä tylsää, siskojen ollessa kouluissaan. Sanoin, että onhan sinulla tuo Walle kaverina sen aikaa kunnes tytöt tulevat, ja samantien tajusin, kuinka kauheaa olisi jos niin olisi oikeasti - vain robotti juttu- ja leikkiseurana.

Tai peli. Puhumattakaan lapsia ampuvasta pelistä.

Miten tärkeitä ovatkaan oikeat ihmiset, ystävät, kaverit.

 

**

Veljen kuoleman vuosipäivä lähestyy, ja se vetää vähän hiljaiseksi. Toisaalta moni muukin asia.

Ylellä näytettiin dokumentti jostain kotiäiti/näkijästä, ja koska se näytti herättävän kiinnostusta ihmisissä lähellä ja kaukana piti se sitten itsekin katsoa. Ohjelman äiti näki enkeleitä ja oppaita - henkiä - meidän ympärillämme ja piti niitä luonnollisena osana maailmaamme. Tuollainen puhe tietenkin nostattaa toiveita, että menetetyt rakkaat ovat sittenkin täällä luonamme, jopa lähellämme.

Jotain todisteita sitä kuitenkin kaipaisi. Miten yhden - tai muutamankaan - ihmisen pään sisäisen maailman varaan voisi mitään perustaa. Odotellaan nyt ensin vaikka tulokset LHC-kiihdyttimen kokeesta. Jos fyysikot saavat sellaisia tuloksia, että fysiikan lait pannaan uusiksi, niin sittenhän tänne sopii vaikka mitä. Ei kai kenelläkään - edes ateistilla tai skeptikolla - ole mitään sitä vastaan että tähän maailmaan tulisi jotain lisää. Vaikka henkiä.

 

**

Montako sukupolvea hirvien täytyy jäädä autojen alle, ennen kuin laji kehittyy niin paljon, että ne alkavat karttaa maanteitä. Luulisi luonnollisen valinnan suosivan niitä yksilöitä jotka osaavat pysyä pois teiltä ja säilyvät näin ollen hengissä. Ei kai nyt enää kovin monta? No, hirvi on kyllä levinnyt Suomeen joskus jääkauden jälkeen, noin 10 000 vuotta sitten, ja ensimmäiset hirvikolarit on ainakin Volvo rekisteröinyt joskus 1970-luvulla. Että onhan siinä kuromista. Ja isäntä meinasi, että hirven vaellusvietti on vahvempi kuin mahdollinen autonallejäämisen pelko koskaan. Mutta luulisi että koska elinympäristö muuttuu, ja evoluution "tehtävä" on muokata lajia muuttuvaan elinympäristöönsä sopivaksi, niin jotain kuitenkin alkaisi tapahtua hirvenkin päässä. Toinen vaihtoehto tietysti on, että laji kuolee sukupuuttoon, kuten dinosaurukset ja muutamat muut ovat tehneet.

Minkä hirvikin on tosin ollut tehdä jo pariinkin otteeseen.

Että mene ja tiedä, kummin tässä sitten käy.

 

**

Evoluutiossa puhutaan keskiarvoista ja ääripäistä niin, että sen hetken olosuhteisiin sopeutuneista keskivertoa lähinnä olevat yksilöt ovat todennäköisempiä selviytyjiä kuin kummassakaan ääripäässä olevat yksilöt. Eläin- ja ihmismaailman "keskivertovirtaset" ovat toisin sanoen niitä jotka selviytyvät ja voittavat, kaikenmaailman erikoisuudentavoittelijoiden karsiutuessa porukasta pois.

Kannattaa pitää mielessään kun ensi kerralla kuulee keskinkertaisuuksia arvosteltavan.

Tämä ajatus lähti Björn Kurtenin kirjasta Viattomat tappajat.

 

**

Mummi - yhtä aikaa epäilijä ja uskoja - mietti milloin yllä mainitun näkijän ohjelmassaan kuvaamat entiset elämät sitten alkavat - joko sieltä asti kun oltiin "affenoita"? Miksipä ihmisen entiset elämät rajoittuisivatkaan vain ihmisenä olemiseen. Joissain kulttuureissahan ihminen voi kuollessaan vaihtaa lajia. Onko siis muillakin eläimillä entisiä elämiä?

Montako kierrosta entisiä elämiä voi ottaa / joutuu ottamaan ennen kuin muuttuu hengeksi? Miksi?

Luultavasti kuitenkin keskivertoaffenat eivät kuulu näkijöiden repertuaariin lainkaan - savi ja kylkiluut lienevät lähempänä ihmisen historiaa heidän maailmassaan - mutta silloin ollaan jo valmiiksi lepikossa. Siinäpä olisikin jollekin hyvä homma: saada kehitysoppi, uudelleensyntyminen ja fysiikka - henget ja affenat - sopusointuun keskenään ja yhteisen teorian alle niin, että se kaikille kelpaisi ü